Waɗii duuɓi 32 gila jamaa Gine on fuɗɗii murtande njagguuji PDG (Heerto Demokaraasiyankeewo Gine ngo persidan Seeku Tuuree) e dow ardungal rewɓe.
Nde tawnoo fewndo ɗoo dawrugol leydi ndin no fewndii ka saɗti, hay gooto hittinaa fii ndee nyalaande, hay humpitirɗi ɗin no deeƴi fii mayre. Tigi-tigi on, gila duuɓi sakkitiiɗi laamu Lansana Kontee ngun, 27 juko laatino accanooma mawnineede no haaniri, laamu ngun laatino ittii bote e mayre. Ɗum le ko CMRN, mojobere koninkooɓe (miniteeriiɓe) ƴettunooɓe laamu ngun ɓaawo maayde Seeku Tuuree nden 1984 suɓinoo nden nyalaande waɗi nde feeto ngenndiiwo, lomtiingo 9 colte (feeburuyee) nyalaande suɓanoonde fewndo laamu feƴƴungu ngun. Ko Association des Victimes du Camp Boiro (fedde lorlaaɓe Camp Boiro) tun jokki e maandingol ko feƴƴi kon, ɗum no ko e hoore caɗeele ɗe lannataa. Janngu ɗoo bayyinaango maɓɓe e ndee ɗoo jokkorde: http://www.guineenews.org/articles/article.asp?num=200982520303
Nyannde 9 siilo, Mbaaliya Kamara maayi Tondon (Dobirikaa) e hoore ko laaɓaali haa hannde. Hino waawi wonde ko murtal feewde yuɓɓo kolonaaku ɗum wonnoo kono haa jooni luural no woodi e battane Mbaaliyaa Kamara. E konngol yoga e mawɓe nokkuure nden, on debbo ko debbo dowriyankeejo soosoojo mo anndaano hay huunde e fii dawrugol, ko ɓayri tun balɗe makko lannii o tawaama e nokkuure haɓo nden o luttii e mum. Kural fiɗi mo o maayi. PDG on mawnini mo ɓuri ɗon waɗi mo ŋanaajo "mo mbatulaaɓe kolonaaku janfii wari".
1977, Gineyankooɓe no lorrinoo fota wonaa seeɗa e ley nooneeji poliisiiji huɓindiiɗi denndaangal leydi ndin. Gooto e majji no innetenoo Police Économique (PE) no ɓurnoo wemmbude yimɓe e maakitiiji (jehe) maa e ɗate. Hay ɓe fotti e maaɗa hiɗa jogii montor labaaɗo seeɗa maa postu rajo ɓe darnete. Police Économique no jokkunoo no sonnja yeeyooɓe ɓen ko yawti keerol. Fantingol e dunndarankeyaagal laatino ko yimɓe ɓen mettotoo nyannde fuu. Yimɓe heewɓe nyaamataano haara kono laamu no jokkunoo bimmbi e kiikiiɗe no lonngina ɓe haalawii mehii. Nden nyannde 27 juko 1977 seytaane naati hakkunde debbo yeeyoowo e poliisiijo ka Maakiti Madiina, ɓurɗo mawnude e maakitiiji laamorde nden. Hawre nden mawni wonti murtal, tawi yimɓe ɓen no ɓeydoo tun no ɓeydoo, tentii non rewɓe ɓen. Al’alaamaaji laamu ngun wano komisaariyaaji lancaa, poliisiiɓe piyaa. Ka ɗate, rewɓe ɓen no ewnantonoo Seeku Tuuree konnguɗi mettuɗi wano "Persdan, a firtii aadi ndi haɓɓiduno-ɗaa e jamaa on 1958 (hitaande jeytal-hoore)!" e soosoore. Hooreejo-leydi on nodditi jamaa on e tummbondiral bimmbi nden nyannde ka Galle Jamaa (Palais du Peuple), himo tamƴininoo wonde o waaltiniray ɓerɗe yimɓe ɓen sonkowii makko woowaangii ngin. Kono wonaa nden nyannde sabu e ngol ɗoo laawol rewɓe ɓen sooƴi mo kono ɓayri ko o ƴoƴuɗo mo ronkataa jolkun ka yaltira Seeku Tuuree heɓti hakkille mum ɓaawo juhal ngal gasii o fewji momtugol Police Économique on. Ɗon e ɗon goopi ɗi laamu ngun waɗuno ɗin fuu e baŋŋe faggudu fawaa e hoore maɓɓe e nder jeewte ngomnankooje ɗen.
Mbaawka Seeku Tuuree kan diwninaama nden nyanndo kono ka yirbaano. Ɗum e wonde laamu ngun hoynanno yimɓe ɓen seeɗa gila nden nyannde. Njooftaagu naati seeɗa e baŋŋe faggudu ndun. Ɗum laatanii rewɓe ɓen e jamaa Gine on fuu poolgal mawngal e dow dunndarankeyaagal, haanungal mawnineede.
